Sakiaa suomalaisen vihan viikkoa!

Tiesitkö, että tällä viikolla vietetään ”suomalaisen lihan viikkoa”?

No en tiennyt minäkään. Nyt tiedän.

Joissakin peruskouluissa on tahdottu ilmeisesti lisätä lihansyöntiä entisestään, ottamalla kaksi Suomen suurimmista lihajäteistä (Atria ja HKScan) kiillottamaan lihantuotannon kuvaa suoraan lapsille, opetusajalla. Samalla kun toisaalla ravitsemusterapian professori kehottaa kouluja opettamaan vegaanisen ruoan valmistusta.

Tämän kaltainen teemaviikko tuntuu perin kummalliselta julkisissa peruskouluissa toteutettavaksi. On osa yleissivistystä ymmärtää, että lihaa on syöty jo pitkään ja kasvavasti Suomessakin liikaa sekä ympäristön, että ihmisväestön ja muiden eläinten terveyden kannalta. Suositus on kaiken vertaisarvioidun tieteellisen tutkimuksen valossa vähentää lihansyöntiä, ei lisätä sitä!

Kampanjan omien sivustojen mukaan:

”Kotimaisen lihan viikko on kouluissa 14.–18.11.2016 järjestettävä teemaviikko, jonka aikana koululaisilla on mahdollisuus tutustua kotimaisen lihan tuotantoon, käyttöön ja lihan matkaan tilalta ruokapöytään.”

Tunteeni ovat tällä viikolla heilahdelleet silkasta ammattimaisesta raivosta hilpeään, vatsalihaksia koettelevaan huvittuneisuuteen. Niin järisyttävän typerää koko kyseinen toiminta näkyy olevan, perusteitaan myöten.

Etenkin oma ammattietiikkani (jonka piirissä lapsille opetetaan muun muassa kriittistä mediakasvatusta) painuu myötähäpeästä kumaraan, kun näen miten yritykset häpeilemättä päästetään kouluissa suoraan vaikuttamaan lapsiin. Tämä on huolestuttava ilmiö. Lapsilla ei vielä voi olla riittävää kriittistä medialukutaitoa ymmärtääkseen mistä on kyse, eikä heillä ole kouluajallaan tietysti realistista vaihtoehtoa välttyä kyseiseltä lihamarkkinoinnin esitykseltä, kun semmoinen tuodaan nenän eteen, aivan kuten kouluruokakin, joka on edelleen hyvin eläintuotepainotteista.

Koulujen henkilökunnan tulisi omata sen verran tervettä kriittisyyttä, että yrityksiä ei päästettäisi markkinoimaan opetuksen valeasussa brändiään tai tuotteitaan.

Miksi yhteiskunnallinen keskustelu lihasta tulisi muutenkaan viedä ensisijaisesti lapsille? Varsinkin kun tavoite on lihayritysten edustajien omien sanojen mukaan näinkin vakavasti otettavalta kuulostava:

”Lihasta on Atrian ja HKScanin viestintähanke, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota lihan alkuperään ja nostaa suomalainen liha näkyvämmin osaksi ruokakeskustelua. Yhteistyön tavoitteena on antaa ääni suomalaiselle lihantuotannolle ja lisätä tietoa kotimaisesta lihasta ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.”

On huolestuttavaa, että kampanjan ”opetusmateriaalit” eivät ole puolueettoman tahon kokoamia, vaan lihayritysten itsensä tuottamia, suomalaista eläintuotantoa hypettäviä esitelehtisiä, joista puuttuu kaikki yhteiskunnallisesti olennainen kriittisyys ja eläinnäkökulma. Eläimet ovat näissä esitteissä tuotteita, prosesseja ja lukumääriä. Mitään uutta siinä ei toki ole, tuotannolle eläin on pelkkää raaka-ainetta. Vertaisarvioitua tietoa lähteineen ei tällaisista materiaaleista ylipäätään löydy.

Tämä ei ole eläintuotantoalalla mitenkään erikoista. Monissa alan ammattikorkeakouluissa käytetään paljon oppimateriaaleina elintarvikealan yritysten tuottamia esitteitä.

Itse asiassa kun selailin läpi ala-asteikäisille suunnattua materiaalia, koin järkyttäväksi sen, että näkemäni vastaava ammattikorkeakoulujen materiaali on pitkälti ihan samanlaista: eläintuotannon prosessit käydään kevyesti läpi ja loput onkin sitten kotimaisen eläintuotannon hyvyyden vakuuttelua ilman aitoja lähteitä tai vertaisarvioitua tutkimusta. Opettajina pyörii sikafarmareiden jälkikasvua.

Hiukan paksuksi eläintuotannon agenda paisuu viimeistään siinä vaiheessa, kun nämä samat elintarvikeyritykset tunkevat pienten lasten perusopetuksen keskelle materiaaleineen ja nationalistisine ideologioineen.

Itse asiassa suomalainen liha on kaiken aikaa ollut osa yhteiskunnallista keskustelua. Suomalaisella lihantuotannolla on perinteisesti Suomessa ollut valtava ääni valtavine resursseineen ja mainoskampanjoineen sekä poliittisine tukijoineen. Paremminkin minkään vaihtoehtoisen on ollut vaikea saada ääntään kuuluviin. Lihatuotantoon kytkeytyy suoraan myös maidontuotanto, joka on aivan oma numeronsa mittavine tukiaisineen ja omanlaisenaan vuosikymmeniä pyörineenä propagandakoneistona.

Nyt eläintuotannon markkinamiehet käyttäytyvät kuin koulukiusaaja, joka öykkärimäisesti pyrkii pönkittämään lisää omaa asemaansa, kun huomaa, että ennen jalkoihin jääneet kilpailijat ovat saavuttaneet hiukan itsetuntoa ja saaneet tukea fiksuilta aikuisilta.

Onneksi koulupihan säännöillä pelaaminen tuskin kantaa kovin pitkälle.

Naurettavan hauskaa sen sijaan on se, millä tavoin kampanja on järjestetty. Koko homma muistuttaa Kummelin sketsiä.

Selvästi lihantuotanto todella kokee olevansa vegaanisten tuotteiden myynnin jyrkän kasvun seurauksena kriisissä, koska Atria ja HKScan palkkasivat julkisuuskuvaansa kiillottamaan viestintäalan yrityksen nimeltä Tekir, joka mainostaa sivustollaan palveluitaan seuraavalla iskulauseella:

tekiirkriisi

Tekir on siis erikoistunut kriisitilanteisiin. Sen lisäksi eläintuotannolle mieluisa seikka on esimerkiksi varmaan se, että kyseisen mainostoimiston neuvonantajana toimii Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen, kuinka yllättävää! Eläintuotannolla on vahvat kytkökset politiikkaan keskustapuolueen kautta.

Toinen Tekirin sivustolta löytyvä slogan kuuluu näin: ”Ennakoi. Kohtaa. Vaikuta.”

Mainostoimistolla ilmeisesti todettiin, että helpoin kohde kohtaamiselle ja vaikuttamiselle löytyy tietysti koululaisista, lapsista. Lasten vakuuttaminen on helppoa kuin lapsenteko tai lapsen turpaanveto! Ei sieltä tule argumenttia eikä mitään muutakaan vastapalloon!

Kampanjan keulakuvaksi tarvittiin joku lapsille tuttu hahmo. Päädyttiin somejulkkikseen nimeltä Lauri Kangas aka. Lateksituppii. Hänen tuotantonsa perustuu pääosin videopätkiin, joissa hän esittää erilaiset peruukit päässään stereotyyppisen onttoja, joiltain osin erittäin halventavia sekä alentavia karikatyyrejä nuorista teinitytöistä. Lateksituppii on myös jakanut hyvin kyseenalaista seksuaalivalistusta teinitytöille, mutta ne videot Lauri poisti näkyvistä jonkun linkitettyä ne Lihasta-kampanjan Facebook-sivuille. Ne toisivatkin perin kehnoa mainetta elintarvikeyritysten lihakampanjalle, vaikka jonkinlaisiin lihallisiin ilotteluihin ilmeisesti liittyivätkin.

Kestin ehkä kolme videopätkää. Katsokoon ken tahtoo. Olen selvästi liian vanha tällaiseen.

Lauri Kangas oli ilmeisesti kampanjan järjestäjien mielestä silti oikein hyvä keulakuva lihansyöntiä edistävälle kampanjalle. Luultavasti siksi, että on poikkeuksellisen innokas nuori lihansyöjä ja tekee oletettavasti lähes mitä hyvänsä saadakseen huomiota.

Kampanjan lapsille suunnattuun materiaaliin kuuluu myös Lihamestari-pelin muodossa koostettu vajavainen ja vaivaannuttava matka läpi pelilaudan, jonka aikana eläimistä ei puhuta missään muussa muodossa kuin tuotteina ja jonka yhteydessä vakuutellaan ilman mitään näyttöä, että Suomessa lihantuotanto on eläimelle yhtä juhlaa.

Peli antaa kummallisen epäjohdonmukaisen kuvan lihan matkasta elävän olennon kehosta lautaselle, varsinkin kun peliä tulkitsee pedagogisena opetusmateriaalina lapsille.

Pelin ensimmäisessä videossa Lauri kyselee tyhmiä eläintilalla, missä nautaparat katselevat taustalla, kun tilan omistaja kertoo kuinka hyvää pihviä ja lihaa eläimistä tulee.

Sitten Lauri kyselee lisää tyhmiä Vantaalla HK:n tehtaalla, sitten ABC-huoltoasemalla.

Viimeisessä videossa  Lauri kokkailee kanaa… tai siis totta puhuen broileria, sillä suomalaisesta kananlihasta puhuttaessa kyse on oikeasti aina broilerin lihasta.

Mitä tämä videoiden muodostama tarina kertoo lihantuotannosta eläimen kannalta? Ei mitään. Lapselle se kertoo pahimmillaan:

Lehmät on vapaita, niistä tulee hyvää lihaa. HK:lla on siistejä koneita missä menee lihaa paketteihin. ABC:lla tiedetään mistä liha tulee. Ekan videon lehmä on ilmeisesti muuttunut jossain välissä matkaa kanaksi.

On kuvaavaa, kuinka pelkistävästi eläimet esitetään materiaalissa: eläin kuin eläin, lihoiksi se kuitenkin menee. Teurastamisesta ei ole mitään todellista tietoa tarjolla.

Jos minä – keskimääräistä paremmin eläintuotannon prosesseihin perehtyneenä aikuisena – olen hämmentynyt ja surullinenkin tuollaisesta matkasta läpi kotimaisen lihantuotannon, niin kuinkahan informatiivisen ja realistisen kuvan eläintuotannosta ala-asteikäinen lapsi saa tuon pelin kautta?

Kenen etua koko kampanja ajaa, jos ei vain ja ainoastaan Atrian ja HKScanin brändin ja taloudellisen tuoton? Tosin tässä vaiheessa alkaa näyttämään siltä, että kampanja on tehnyt enemmän tuhoa kuin hyvää näiden elintarvikeyhtiöiden maineelle, ja aivan syystäkin! Naurakaamme siis vapautuneesti yhdessä lihafirmojen surkealle yritykselle viherpestä tuotantoaan jankuttamalla lapsille kouluissa: ”Kotimaassa kaikki on hyvin, kaikki on hyvin…”.

En kuitenkaan suosittele kenellekään elävälle ja tuntevalle olennolle tämän kampanjan tarjoilemaa opetusmatkaa läpi suomalaisen lihantuotantokoneiston. Ainakin joku sillä matkalla kuolee, takuuvarmasti. Jos ei mikään muu, niin usko kotimaisten koulujen ammattitaitoon, kun tämmöistä soopaa tiloihinsa päästävät.

 


 

 

Asiaan kuulumaton kirjallisuusviittaus:

Kussakin tilanteessa tarvitsee oppia muutakin kuin työ. Kukin työpaikka käsittää oman sosiaalisen maailmansa, jossa on omat persoonallisuutensa, omat hierarkiansa, omat tapansa ja vaatimuksensa. Toisinaan sain evääksi sellaisia sosiologisen tiedon rippeitä kuin ”Varo sitäjasitä, hän on varsinainen kusipää”. Useammin jäi minun tehtäväkseni päätellä selaiset perusasiat kuin kuka määräsi, kenen kanssa oli hyvä tehdä töitä, kuka kesti leikinlaskua. —

—Huomasin että on paljon vaikeampi käsittää inhimillistä mikrojärjestelmää, kun sitä katsoo pohjalta, ja sen käsittäminen on tietysti paljon tärkeämpää. (s. 196)

Barbara Ehrenreich: Nälkäpalkalla

Mainokset

Tietoja jussinevalainen2013

Yhteiskunta, otan sen henkilökohtaisesti. Henkilökohtainen, syytän siitä yhteiskuntaa.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s