Kasvukivuliasta tuotantoa

On mukavaa nähdä, kun vuosikymmeniä jatkuneen kotimaisen maitopropagandan jälkeen valtamediassakin alkaa näkymään rehellisempiä kuvauksia kotimaisesta maidontuotannosta. Lähes näihin päiviin asti kotimaisen maidontuotannon imago on pesty yhtä valkoiseksi kuin tässä puheenaiheena oleva tuotekin.

Edellä linkkaamastani artikkelista puuttuu kuitenkin vielä erikseen maininta sonnivasikoiden kohtalosta maidontuotannossa: heidät vieroitetaan maidontuotantotiloilla emoistaan muutaman vuorokauden iässä niin kuin muutkin vasikat, mutta koska suurimmalle osalle sonnivasikoista ei ole käyttöä maitotiloilla, heidät siirretään sitten lihatiloille. Sieltä heidät lähetetään teurastamolle tapettavaksi, kun heidät on ensin mahdollisimman tehokkaasti kasvatettu teuraskokoon, mikä tapahtuu lihantuotannon kannalta optimaalisissa tapauksissa 16-18 kuukaudessa (siinä missä hiehoilla 12-24 kuukaudessa).

On jotenkin surullista, että jotkut tietoiset, elävät, tuntevat ja esimerkiksi läheistensä kanssa auringossa loikoilemisesta nauttivat eläimet kokevat täällä synkässä pohjolassa vain yhden lyhyen kesän. Kuten aivan hyvin tiedämme, sekin voi olla paska, kylmä ja sateinen. Hyvin usein onkin.

Hakiessani edellä mainittuja tarkempia tietoja eri lähteistä, törmäsin mielenkiintoiseen sloganiin:

”Ollakseen tuottava, on kasvettava.”

kasvukivut

Suorastaan runollista kaikessa julmassa tehokkuudessaan.

Tuo tehokas, ahkerille lihantuottajille – tavallaan sekä elinkeinonharjoittajalle että itse tuotteelle – suunnattu iskulause kuvaa hyvin tuotantoeläimen asemaa kotimaisessa eläintuotannossa ylipäätään.

Eläintuotanto on jääkylmä elinkeino. Siinä ei ole varaa tunteille, empatialle. Empatia on tuotantotehokkuuden vihollinen.

Siksi juuri meidän kuluttajien vastuulla on tehdä moraaliset valinnat. Tuottajat eivät sellaisia tee, sillä ne ovat koko tuotannon perusideoiden vastaisia.

Maitolehmät kyllä saavat elää pidempään, noin viisi vuotta (mikä on lyhyt elinikä luonnollisesti paljon pidempään elävälle eläimelle). Tämä määräytyy tuottavuuden ehdoilla. Maitolehmäksi jalostetut eläimet saadaan tuottamaan tehokkaasti maitoa suurin piirtein tuon ajan, saattamalla lehmä poikimaan noin vuoden välein, riistämällä vasikat heti, ja lypsämällä vasikoiden ravinto ihmisten käyttöön.

Ei vaadi monimutkaista tiedettä ymmärtää asiaa ongelmalliseksi lehmän kannalta. Se vaatii vain ja ainoastaan sosiaalisille eläimille luonnollista empatiakykyä. Sosiaalisten eläinten luulisi ymmärtävän toisiaan.

Kaikkein parhaiten kokemustasolla lehmän tuotantoelämän kurjuuden voivat kuitenkin varmasti ymmärtää äidit.

On silti myös objektiivisesti ja puhtaan tieteellisesti tarkasteltuna selvää, että poikivan lehmän koko psykofyysinen olemassaolo suuntautuu vasikan kanssa olemisen, hänestä huolehtimisen ja hänen ruokkimisensa ympärille. Kun tuo side luodaan ja sitten väkivalloin katkaistaan tuotannossa yhä uudelleen, heitetään kaikki lehmän sekä vasikan lajinomaiset tarpeet silppuriin. Tämä tekee maitolehmän – keskimäärin viisivuotisesta – elämästä äärimmäisen stressaavaa sekä fyysisesti että psyykkisesti, tunnetasolla.

Maidontuotannossa siis eläimiltä estetään järjestelmällisesti lajinomaisten tarpeiden tyydyttäminen ja pidetään eläimiä koko (parhaimmillaan) noin viisivuotisen elämänsä läpi jatkuvassa, raskaassa psykofyysisessä stressi- ja hätätilassa. Tälle on olemassa maidontuotannon lisäksi toinenkin nimi: eläinrääkkäys. Maidontuotanto siis perustuu eläinrääkkäykselle.

Tiedän, tämä on ahdistavan suoraa puhetta meidän kaikkien – ainakin jossakin elämänvaiheessa – taloudellisesti ja usein ideologisestikin kannattamasta, kotimaisesta tuotannosta. Usein asian vastaanotossa tapahtuu erikoinen ilmiö: tunnepohjainen puolustusreaktio saa edellä esittämäni tiedon vastaanottajan syyttämään minua ”ylitunteellisesta” suhtautumisesta eläimiin.

Asia on kuitenkin päinvastoin: mitä enemmän eläintuotantoon suhtautuu tieteellisestä näkökulmasta ja mitä paremmin perehtyy ruoantuotantoon, sitä selvempää on, että mikään maidontuotannossa ei ole perusteltua; ei moraalisesti, ei ekologisesti, ei oikeastaan ravintotaloudellisesti eikä myöskään tuotantoeläinten psykologian ja fysiologian kannalta.

Tunteitakaan ei pidä tällaisissa kysymyksissä vältellä, ne ovat olemassa syystä. Tunne on usein merkki terveestä empatiasta, kompassi, joka näyttää kaikkien kannalta oikean suunnan.

Ongelma ei ole niinkään se, etteivät ihmiset välittäisi. Ihmiselle on väistämätöntä välittää, ellei sitten ole psykopaatti. Ongelmana on kuitenkin se, ettei suurin osa todella ymmärrä miten eläintuotanto toimii. He ovat vieraantuneet ja/tai heidät on vieraannutettu siitä. Moni ei myöskään hahmota miten eläin toimii, vaikka me kaikki kehittyneet eläimet kuten lehmät ja ihmiset olemme evolutiivisessa mielessä enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Meillä on samanlaiset psykofyysiset perustat tunteille ja kokemiselle. Meillä on samanlaisia tarpeita.

Eläintuotannon olennaisimpia tavoitteita onkin tehokkaana jatkumisensa turvaamiseksi katkaista myös napanuora ruoan tuotannon ja ruoan kuluttajien väliltä. Aivan kuten maidontuotanto ei onnistu ilman vasikan erottamista emostaan, ei onnistu myöskään koko tehokas eläintuotanto ilman ”ylitunteellisten” kuluttajamassojen erottamista tuotannosta.

 

 


 

 

Asiaan kuulumaton kirjallisuusviittaus:

”HARLEY FLANAGAN: The first time I met some skinheads was in Dublin. This gang called the Black Catholics, they fuckin’ shaved my head, gave me a Ben Sherman shirt, hooked me up with some thin-ass suspenders, and rolled up my jeans and they started taking me out running around with them and shit. They recruited me, I was their New York mascot. This was like 1980; I shaved like three or four of my friends’ heads, so the New York Hardcore’s first Skinhead scene started that way. And it was just basically me and my 13-year-old friends; you know, little fuckin’ kids.”

-Stephen Blush: American hardcore (s. 209)-

Mainokset

Tietoja jussinevalainen2013

Yhteiskunta, otan sen henkilökohtaisesti. Henkilökohtainen, syytän siitä yhteiskuntaa.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s