Onnettomuuspaikalta vaikutusalueelle

Osallistuin taannoin työni kautta erään hankkeen yhteydessä tilaisuuteen, johon otti osaa eri toimijoita eri aloilta ja eri virastoista, johtajatasolta ruohonjuuritason duunareihin. Paikalle oli palkattu konsultti, joka pyöritti showta maanisella innolla.

Pakotettiin ryhmiin, leikkeihin, kisailuihin, ja lopuksi ryhmissä pohdittiin kehitysehdotuksia itse työhön sekä työn puitteisiin; olivathan paikalla sekä työn tekijät että puitteiden ylläpitäjät.

Intoa, positiivista asennetta, joustavuutta, toisten kunnioittamista ja sen sellaista toivottiin eri ryhmien toimesta, yleensä ryhmään päätyneen johtotason henkilön kokeneen ja tottuneen esiintyjän itsevarmalla suulla.

Kehitysehdotukset kohdistuivat pääosin yksilöihin, itsekkyydestä tinkimisen vaatimus ruohonjuuritason työntekijöiden selkänahkaan.

Kun vihdoin tultiin meidän ryhmämme kohdalle, otin haasteen vastaan ja ehdotin, että satsattaisiin erääseen työvoimapoliittiseen asiaan, koetettaisiin rakenteellisesti turvata työn hyvä laatu. Pyrin muistuttamaan johtotasoa kestävyyden ajatuksesta.

Jo kesken lauseeni konsultinpaskiainen alkoi hymyilemään voitonriemuisesti, kaivoi jostakin tussin käteensä, säntäsi fläppitaululle, nosti vapaan kätensä etusormen ilmaan merkitsevästi (”tuki suusi niin minä selitän”) ja alkoi piirtämään kehää taululle.

Samalla itseluottamukseni hiipui, ilmaisuhaluni vaihtui epäuskoiseksi ällistykseksi ja virkkeeni ollessa vasta puolivälissä puheeni… hidastui… sana… kerrallaan… kunnes… hiipui… mutinaksi.

Konsultti piirsi taululle kaksi kehää, joista toinen jäi toisen sisälle. Sitten hän mustasi sisemmän kehän palloksi. Hän kääntyi puoleeni ja osoitti tussin kärjellä ensin ulompaa kehää:

”Meidän ei kannata keskittyä sille alueelle johon EMME voi vaikuttaa…”

Samalla kun tilauskonsultti siirsi tussinkärjen sisemmän, väritetyn pallon kohdalle, hän jatkoi: ”…vaan sille alueelle missä me VOIMME vaikuttaa.”

Olin häkeltynyt.

Sanoessaan ”me” hän tarkoitti ilmeisesti tavallisia työntekijöitä. Vaikuttamisella hän tarkoitti ilmeisesti suun avaamista ja vaikuttamattomuudella suun sulkemista.

Paikalla ollut esimieheni hiukan suuttui konsultille ja asiasta syntyi täysin yhdentekevä keskustelu, joka ei johtanut mihinkään.

Oli miten oli, tuo tilanne ja etenkin konsultin väite jäivät vahvasti mieleeni.

Konsultin puheissa oli nimittäin vinha perä, mutta se perä viisti ulos kurvista ja pöpelikköön jo ensimmäisen suoran päätteeksi.

Olen sattuneista syistä – myös työni yhteydessä – osallistunut erilaisiin työyhteisöä kehittäviin ja tunne-elämää käsitteleviin koulutuksiin, joissa nykytrendin mukaisesti stressin ja oman tunne-elämän hallinnan työvälineinä käytetään mindfullness-tekniikoita. Trendin mukaan vaihtuvista nimistä ja omituisista henkimaailman tulkinnoista riippumatta tällaisista harjoituksista löytyy paljon hyödyllistäkin.

On esimerkiksi erittäin hyödyllistä oppia keskittymään hetkeen ja ”tunnustelemaan” ajatuksiaan – varsinkin silloin kun ne ovat pääosin negatiivisia ja niiden syyt vaikutusalueemme ulkopuolella – niin että voi kokea ne pelkkinä ajatuksina konkreettisten totuuksien sijaan. Ajatuksia tulee ja menee. On tärkeää oppia hyväksymään negatiiviset tunteet ja ennen niihin reagoimista rauhoittua. On tervettä hyväksyä oman vaikutusalueen ulkopuolella olevat (negatiivisetkin) asiat. Omaa suhtautumistaan voi muuttaa, henkilökohtaisia rajojaan säädellä.

Erilaiset valtahierarkiat yhteiskunnassa ovat kuitenkin keinotekoisia, eikä mielenrauhalla ja omalla viisaudella ole juuri tekemistä sen kanssa, mihin voimme yhteiskunnassa vaikuttaa ja mihin emme.

Emme voi nitistää pahoja asioita maailmasta, pakottaa kaikkia toimimaan oikein ja järkevästi, omaksi eduksemme. Voimme ensisijaisesti vaikuttaa itseemme ja omaan toimintaamme. On siis parasta muokata omaa ajatteluaan ja toimintaansa niin, että se todennäköisemmin lisää hyvää ja hyödyllistä kuin pahaa ja haitallista. Yleensä hyvät asiat ovat sitä samalla sekä itselle, että ympäristölle.

On fiksumpaa suunnata oman toimintansa vaikutukset rakenteisiin, kuin vaikkapa fyysisesti toisiin yksilöihin (esimerkiksi keksittyihin syntipukkeihin). Oma positiivinen esimerkki on vahvinta vaikuttamista muihin, mutta sen lähtökohta ei voi olla toisten manipuloiminen tai hallitseminen, demonisoiminen, alistaminen ja nöyryyttäminen.

En siis pyri tiedostaen muuttamaan toista ihmistä ja tämän ajatuksia (eli kaikkien ominta ja arvokkainta omaisuutta) vaan itseäni. Tätä kautta pyrin tukemaan (hyödyllisiä) ja boikotoimaan (haitallisia) yhteiskunnan rakenteita. Kun voit itse hyvin ja koet olevasi vuorovaikutuksessa ympäristösi kanssa edes ruohonjuuritasolla, olet positiivinen ja terve esimerkki, joka kyllä ennemmin tai myöhemmin vaikuttaa vähintään lähipiirin ihmisiin ja ympäristöön.

Yhteiskunnassa on paljon ilmiöitä, joita yksilöt pyrkivät raivokkaasti muuttamaan tai kieltämään, monesti turhaan tai ainakin täysin väärää kautta, väärällä lähestymistavalla ja väistämättömään kolariin johtavalla tilannenopeudella. Tätä konsultti pyrki minulle sanomaan, mutta oli väärässä siitä, mistä voimme keskustella ja mistä emme voi. Toki oman työyhteisönsä rakenteisiin voi ja pitää vaikuttaa.

Kerron vielä lopuksi arkisen esimerkin omasta elämästäni. Yksi syy miksi minulle kuluttajan roolissa juuri veganismi – eli eläinperäisistä tuotteista ja ainesosista kieltäytyminen – on tuntunut niin palkitsevalta, on sen henkilökohtaisesta arkipäivän toiminnasta kumpuavat konkreettiset vaikutukset. Ajan kanssa kulutustottumuksilla on todellista vaikutusta, sen osoittaa tällä hetkellä parhaiten lähikauppojen ja markettien alati kasvava valikoima nimenomaan sellaisten tuotteiden osalta, joista puuttuvat eläinperäiset ainesosat kokonaan.

Markkinat vastaavat kulutuksen muuttumiseen, vaikka aina jonkinlaisella viiveellä, johtuen erilaisten intressiryhmien tietoisesta vaikutuksesta.

Olen palautteiden kautta ahkerasti pyytänyt eri liikkeisiin vegaanisia vaihtoehtoja. Niin on moni muukin. Siksi tällä hetkellä esimerkiksi eräs tunnettu kasvisnakkeja ynnä muuta valmistava yhtiö on vaihtanut useita – aiemmin eläinperäisiä ainesosia sisältäneitä – kasvistuotteitaan kokonaan vegaanisiksi.

Kun yhä useampi pyytää, silloin saadaan.

Vaikka markkinat eivät missään tapauksessa saa ohjata kaikkea tai edes suurinta osaa asioista yhteiskunnassamme, niin niissä on eittämättä kenen tahansa yhteiskunnallisena työvälineenä yksi hyvä ja yksinkertainen puoli: markkinat eivät koskaan väitä vastaan kysynnälle.

Siksi on mieletön väite, etteikö veganismi olisi hyvin merkittävä tapa vaikuttaa suoraan ympäristöön ja eläintalouteen. Toimintani kauaskantoisempi tulevaisuuden tavoite on poistaa eläintalouden monopoli yhteiskunnastamme, tarpeettomana, koska se on ympäristölle ja eläimille yksisuuntaisen haitallinen ilmiö , joka on kaiken lisäksi filosofisella törmäyskurssilla useiden yhteiskuntamme moraalisten periaatteiden kanssa.

Näin ollen jätän ostamatta eläintuotteita. Minun ja yhä useamman kasvissyöntiin siirtyvän toiminta vähentää eläintuotuotteiden kulutusta, minkä seurauksena ennemmin tai myöhemmin vähemmän eläimiä (lihakiloja ja maitolitroja) tuotetaan ja tapetaan; tehotuotanto jää tarpeettomaksi. Vähemmän rehusoijaa tuodaan Suomeen. Enemmän peltoalaa säästyy hyödynnettäväksi suoraan ravinnontuotantoon ihmisille, vähemmällä vedenkulutuksella. Kenties joskus jatkossa vältämme näin myös ympäristöpakolaisuuden ongelmat.

Olisin toki voinut myös vaihtoehtoisesti valtavien vegaanilihasteni turvin kuristaa tai pahoinpidellä tämän tekstin alussa mainitun, minua melko epäkunnioittavasti kohdelleen konsultin, mutta mitä sitten? Nurkan takana väijyy aina uusi konsultinpaskiainen.

On parempi uudelleenohjata negatiivinen energia – ja en nyt tässä puhu mistään hippikristallienergiasta vaan ihan konkreettisista psyykkisistä ja fyysisistä resursseista – itseni kehittämiseen ja johonkin rakentavaan, kuin jäädä onnettomuuspaikalle märehtimään negatiivista kokemusta ja satunnaista tappiota.

Mainokset

Tietoja jussinevalainen2013

Yhteiskunta, otan sen henkilökohtaisesti. Henkilökohtainen, syytän siitä yhteiskuntaa.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s