Sanapeikkona sillan alla

Kirjoittamisesta kirjoittaminen on ehkäpä perversseimpiä harrasteita joita ihminen voi aikansa päänmenoksi keksiä, mutta päätin selventää tai sekoittaa ajatuksiani kirjoittamisesta tähän blogitekstiin, koska oma suhteeni ja motivaationi kirjoittamiseen tuntuu sitä aika ajoin vaativan.

Puhuminen on taitolaji, jossa en tunne oloani yhtä kotoisaksi kuin näppäimistön ääressä. Se tuntuu pahimmillaan housut nilkoissa juosten kusemiselta. Ajatukset tulevat ulos sellaisenaan, epäjärjestyksessä. Joku keskeyttää heti jos takeltelee sanoissaan. Jatkuva kirjoittaminen kätevänä kuivaharjoitteluna kehittää puheen tuottamista helpommaksi, mutta on myös helvetisti mukavampaa kuin saada kapakassa turpaansa kesken lauseen.

Ajatukset joilla ei ole nimeä tai hioutunutta muotoa ovat uhkaavia muukalaisia. Kun otan niistä kiinni, muovaan ne tekstiksi minua miellyttävään järjestykseen ja eteeni tarkasteltaviksi, niistä tulee ymmärrettäviä, joskus jopa ystäviä. Saan sisäisen rauhan, kunnes kohtaan taas uuden asian johon ei tunnu tulevan tolkkua. Takaisin sorvin ääreen.

Kirjoittaminen on tapa analysoida ja tulkita maailmaa. Kieli on väline, jolla me kaikki ymmärrämme siinä vallitsevia ilmiöitä ja asioiden tilaa. Kieli on mahtava työkalu. Sillä voi parhaimmillaan muuttaa ympäristöään ja todellisuutta tai ainakin siihen vaikuttavia mielipiteitä, mutta vähäpätöisimmilläänkin omaa sisäistä kokemusmaailmaansa, joka on kuitenkin pohjimmiltaan ainoa koti joka meillä on. Oma näkökulma on välillä (usein!) ainoa kiintopiste, jota muokkaamalla, tulkitsemalla ja sovittamalla ympäröiviin olosuhteisiin voimme tehdä elämästämme siedettävää.

Ei kieli ole oikeastaan sen kummempi työkalu kuin vasara, kakkosnelonen ja naulatkaan, joita yhdessä käyttämällä saamme tehtyä ympäristöömme tarvittavia muutoksia, jotta voisimme selviytyä paremmin sen meille asettamista haasteista. Välillä kohtaan ihmisiä, joiden kielellisissä rakennelmissa saranat natisevat ruosteisina ja ovi kinnaa kiinni hätäisesti ja kännissä pykättyihin karmeihin. Omakin puheeni sammaltaa silloin tällöin. Silloin käytän työkaluja huolimattomasti, eivätkä asiat ja fyysinen yhdessä muiden kanssa toimiminen oikein luista.

Kirjoittaminen on siis ajatusten parissa tapahtuvaa abstraktia rakentamista. Työtä helpottaa se, että hankkii kunnon työkalut. Se onnistuu melko helposti, suorastaan leikiten. Kuten kaikessa tervehenkisessä tekemisessä, myös kielen kanssa pelatessa oppiminen on parhaimmillaan palkitsevaa rentoutumista. Ei tarvitse tehdä muuta kuin nostaa jalat ylös ja lukea hyvää kirjaa, niin oppii samalla kaiken aikaa paremmaksi kirjoittajaksi ja ajattelijaksi. Työkaluja putoilee rivi riviltä lisää pakkiin käytettäväksi myöhemmin omiin tarkoituksiin.

Kummallisimpia kokemuksiani lukemisen ja kirjoittamisen parissa on se, kun huomasin kirjallisuutta opiskellessani ja proosatekstiä (yli)tulkitessa myös kirjallisuuteen suoranaisesti liittymättömien ilmiöiden hahmottamisen selkeytyvän. Koska ymmärryksemme abstraktissa mielessä materialisoituu (no nyt!) kielellisiin konstruktioihin, on tekstiin, symboleihin ja niiden representoimiin (huhhuh!) ilmiöihin kohdistuva analyysi usein relevantti työkalu ihan konkreettisten ja käytännöllistenkin yhteiskunnallisten, sosiaalisten, psykologisten tai vaikkapa eettisten ongelmien ratkaisemiseen. Kaikki mistä voidaan puhua on kielen työmaata.

Yritin kiteyttää edelliseen sanahirviökappaleeseen jotakin siitä, että koska meidän tietoisuudellemme millään ei ole kielen ulkopuolella varsinaista merkitystä – koska merkitys on kielellinen ilmiö – ei kieltä, kirjallisuutta, ilmaisua tai mitään niihin liittyvää tulisi väheksyä.

Kun olin lapsi, lukemista ja kirjoittamista arvostettiin, mutta myös laiminlyötiin ympärilläni; suorastaan pahoinpideltiin. Kotonani kyllä luettiin paljon, mutta jollakin tapaa annettiin aina tosipaikan tullen (matematiikan tai biologian arvosanaa ihmeteltäessä) ymmärtää, että romaanien lukeminen – varsinkin ahmimieni kauhu- ja seikkailuromaanien kohdalla – on tuottamatonta viihdetoimintaa. Vasta joitakin vuosia sitten tajusin, että jopa Stephen Kingin suomennettujen horinoiden läpi kahlaaminen on osaltaan hionut minulle sellaisen työkaluvaraston, jonka turvin minäkin voin ymmärtää jotakin esimerkiksi aiemmin vastakkaiseksi kuvittelemastani symbolijärjestelmästä: matematiikasta.

Matematiikka on kaunis asia. Mutta siitäkin puuttuu merkitys ja kiinnekohta meille olennaiseen todellisuuteen, ellei sitä saada tulkattua kielen piiriin. Kunpa joku olisi osannut selittää tämän minulle paljon aikaisemmin. Se olisi takuulla näkynyt kouluarvosanoissa, vaikka niiden syvempi merkitys onkin minulle edelleen kovin vaikeasti hahmotettavissa.

Kirjoitan joskus röyhkeästikin erilaisista yhteiskunnallisista asioista. En ole kaikkien alojen asiantuntija. En ole myöskään poliitikko. Pyrin rakentamaan tekstini sellaisten aiheiden ympärille, joista minulla on jollakin tapaa monipuolista kokemusta ja myös tavalla tai toisella käytännössä koeteltua tietoa.

Kuitenkin pohjimmiltaan ainoa turvaverkkoni ihmisissä vahvoja – ristiriitaisiakin – mielipiteitä herättävien aiheiden sekaan loikatessa on se ajatus, että kieli järjestelmänä on jollakin olennaisella tapaa kytköksissä samaan logiikkaan, millä asiat kielen takana, jossakin ymmärryksestämme riippumattomassa todellisuudessa toimivat ja ovat. Voin sanoa jotakin johdonmukaista myös sellaisesta, mistä olen vain lukenut ja keskustellut. Voin arvostella taloa, vaikka en ole sitä itse rakentanut.

Yritän luoda kestävää siltaa sen raivoavan ajatusten ja merkitysten meren yli, joka erottaa meidät olennaisesta. Vaikka en pääsisi koskaan sillan toiselle puolelle, voin kenties luoda sinne jonkinlaisen yhteyden, jonka turvin olen oikeutettu tuomaan näkemykseni julki ja tulemaan kuulluksi.

Mainokset

Tietoja jussinevalainen2013

Yhteiskunta, otan sen henkilökohtaisesti. Henkilökohtainen, syytän siitä yhteiskuntaa.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s