Yötöitä ja unitulkkausta

I believe in miracles
and dreams can come true
especially the ones
where your teeth fall out
or you’re naked at school

-The Vandals-

Olen nähnyt veikeitä unia viime aikoina. Tänään heräsin keskeltä maailmanlopun tunnelmia. Olin jollakin kylmällä planeetalla asiakaspalvelutöissä. Tiskin takaa puski uhkaavia ja väkivaltaisia asiakkaita ja maan näköinen planeetta möllötti violetilla taivaalla. Myrsky oli nousemassa.

Edellisenä yönä vedin viinaa ja röökiä ratikassa, kunnes kuski rupesi karjumaan minua ulos sieltä ja samalla tajusin, että spora oli täynnä työpaikkani teiniasiakkaita, joille pitäisi kai toimia myös jonkinlaisena roolimallina, tai ainakin säilyttää joku auktoriteetin tapainen.

Olin matkalla tutkimaan jotakin kilometrien mittaista, maanalaista tunnelia, mutta tunnuin koko ajan hukkaavan jotakin projektin kannalta tärkeää muististani tai mukana raahaamastani rojuvarastosta.

Päädyin siinä unessa junaradan varrelle, koska junakin otti ja hajosi matkalla. Siellä oli paikallisia, hampaattomia ukkoja ja akkoja (nämäkin työpaikkani vakioasiakkaita), joilla oli mukana läjäpäin maailman siisteimpiä punkpaitoja bändeiltä kuten Bad Religion, Dead Kennedys, D.I. ja niin edelleen.

Hiffasin aika nopeasti, että ne spurgut olivat keränneet paidat junaradan varrelta, junaitsemurhan tehneiltä tyypeiltä; tai siis niiden ruumiilta. Aikoivat sitten myydä ne ansaitakseen päivittäisen kalja- ja viina-annoksensa.

D.I.-paita taisi olla osuva valinta uneni tavaravalikoimaan, koska se esiintyi juuri itsemurha-aiheen kanssa samassa yhteydessä (Richard hung himself).

Meillä ei taida olla kotona yhtään unitulkintaan erikoistunutta opusta. Enkä paljon sellaisella tekisikään. Uneni on helppo tulkita heijastumiksi stressaavasta arjestani: olenhan töissä väkivaltaisella kylmällä planeetalla, missä ihmiset voivat huonosti ja purkavat pahoinvointinsa usein meikäläiseen, koska satun kohtaamaan paljon ihmisiä työssäni. Sen lisäksi kuuntelen lähinnä punkkia ja olen kohta ollut melkein kuukauden täysin ilman tupakkaa ja alkoholia. Yleensä juuri tässä vaiheessa streittailua rööki ja viinakin alkavat tunkea unikuvioihin.

Arki on aina tullut kovasti uniini. Joskus vuosia sitten aloitin hommat varastolla ja ensimmäisten viikkojen aikana työ tunki yöhön. Yritin kai unissani lastata silloisen tyttöystäväehdokkaan rullakkoon kurkkupurkkien ja laatikoiden sekaan, sillä olin tavallaan yrittänyt heittää hänet kerrossängystä alas.

Unitulkinta on vekkulia hommaa. Olen joskus huvikseni selaillut unitulkintaoppaita. Ne kertovat kyllä paljon enemmän laatijoistaan, kuin niitä unitulkinnassa apuna käyttävien lukijoiden piilotajunnasta.

Eräskin unitulkintakirja yhdisti kaiken – siis KAIKEN! – rahaan ja perintöihin; asioihin joiden kanssa meikäläisellä (tai niillä vihaisilla asiakkailla) ei ole arjessamme juuri mitään tekemistä. Vaikka kirjan laatineelle hienostorouvalle käärme unessa saattaa symboloida petollisesti lähipiiriin perintöä kärttämään luikertelevaa sukulaista, niin todennäköisesti se ei ihan samaa symboloi kaikille. Joskus on niinkin, että musteläiskä on vain musteläiskä.

Minulla on työni ja opiskelujeni puolesta jonkin verran ihan oikeaa asiantuntijuutta ihmisten lukutottumuksista. Olen huomannut, että kaikista köyhimmät ja kurjimmat lukevat kaikista eniten hömppää, esimerkiksi romantiikkaa, joka sijoittuu yläluokkaisiin seurapiireihin. Köyhät lähiöiden kasvatit ovat myös kovia haaveilemaan yliluonnollisten aiheiden parissa. En tiedä onko taustalla jonkinlainen pako todellisuudesta. Luenhan itsekin rentoutuakseni supersankarisarjakuvia, aikuinen mies.

Onhan pehmoisen hölynpölyn lukeminen paljon terveempi tapa rentoutua kuin pään täyteen vetäminen joka päivä.

Minua kiinnostaisikin tietää, minkälaisia unia näkevät lähiökopperoissa asuvat, köyhät ja masentuneet ihmiset, jotka kahlaavat päivät pitkät läpi tarinoita yläluokkaisten ihmisten perintöongelmista sekä ufosieppauksista. Luulen että heidän unimaisemistaan syntyisi komeita taideteoksia esimerkiksi elokuvan tai vaikkapa taulun muodossa.

Hetkinen, olenhan itsekin tavallaan ainakin ollut suuren osan elämästäni tuo ihminen…

Mainokset

Tietoja jussinevalainen2013

Yhteiskunta, otan sen henkilökohtaisesti. Henkilökohtainen, syytän siitä yhteiskuntaa.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s